Pari päivää
sitten olin La Gomeralla paikallisen saarihallinnon järjestämällä
tutustumisreitillä. Mikään kohde ei ollut sellainen kuin turisteille tarjotaan
tavanomaisilla päivän bussireiteillä saarelle.
Tiesin, että reittiin sisältyisi lounas, mutta paikkaa ei oltu mainittu etukäteen.
Vaelsimme
tihkusateessa laakeripuumetsän läpi johtavaa polkua ja katselimme ikivanhaa
metsää polun kahtapuolta. Pysähdyimme välillä tarkastelemaan joitain puita tai
matalampia kasveja.
Lopulta tulimme Las Hayas nimiseen kylään. Tunsin paikan
jo aikaisemmiltä gomerankäynneiltä, vaikka en koskaan ollut pysähtynyt sinne
pitemmäksi aikaa. Olin vain todennut, että siellä näytti liikkuvan patikoijia
ja pyöräilijöitä, joiden arvelin olevan keski-eurooppalaisia.
Edessämme oli Restaurante La Montaña Casa Efigenia.
Tässä paikassa oli tarkoitus syödä.
Ja niin alkoi moniulotteinen seikkailu.
Restaurante La Montaña Casa Efigenia
Ravintola
vaikutti olevan peräisin ajattomuudesta. Tajusin, että siellä kävivät monet
turistit, mutta silti se ei ollut mitenkään ”turistiravintola”.
Ravintolan emäntä, Efigenia Borges, otti meidät vastaan yhtä sydämellisesti kuin olisimme olleet perheenjäseniä.
Pöytään kannettiin pelkästään yksinkertaista gomeralaista ruokaa.
Aloitimme
valitsemalla juoman, mikä on tavallista saaristossa. Vettä, valkoviiniä,
punaviiniä tai virvoitusjuomia. Viinit olivat täällä valmistettuja.
Leipä tuotiin
pöytään ja sen seuraksi talossa valmistettua “almogrotea”. Tämä levike maistui niin mahtavalta, että sitä tuotiin
pöytään monta kierrosta, koska kaikki halusivat nauttia siitä mahdollisimman
runsaasti.
Seuraavaksi saimme
gofiosta valmistetun ”escaldón”
aterian. Kuumaan kasviliemeen sekotettua gofiota, jonka päälle oli siroteltu
hieman hakattua sipulia. –Gofion yhteydessä Doña Efigenia suoritti "escaldonin maustamisrituaalin", eli näytti miten escaldón
sekoitetaan täällä päin maailmaa. Hän lisäsi gofioon punaista, aika tulisen
tuntuista, omatekoista punaista mojoa. Tämä oli varsinaisen aterian alkamisseremonia.
Mojoastiat kiersivät pöydässä ja escaldon maistui.
Sitten seurasi
salaatti. Siihen käytetyt vihannekset olivat peräisin talon omasta puutarhasta.
Pääaterian
alkuaineet olivat myös peräisin talon omasta puutarhasta. Luomukasviksia. Itse
ateria tunnetaan nimellä ”puchero”,
eli useita eri vihanneksia on kypsytetty samassa kattilassa. Pucheron sisältö
vaihtuu hieman vuodenaikojen mukaan, riippuen siitä, mitá vihanneksia ja
juureksia on tarjolla sillä hetkellä.
Pöydässä
vastapäätäni istuva saarihallinnon turistikysymyksistä vastaava poliitikko, Fernando M. Mendez Borges kertoi
tarjolla olevista viineistä. Valkoviiniin käytetty rypäle oli gomeralainen ”Forastera
gomera”. Tämä laji on kasvanut saarella jo satoja vuosia. Siitä saadaan se
oljenkeltainen valkoviini, josta puhutaan saaren ruokien esitteissä. Punaisen
viinin valmistukseen oli käytetty lajeja Listán Negro ja Negramoll. Molemmat
näistä ovat tavallisia saaristossa, mutta jokaisen alueen viinillä on aivan
oma, persoonallinen makunsa.
Jälkiruoka oli
valmistettu maidosta, paahtovanukas.
Kaikki yksinkertaista ja maistuvaa, ilman mitään lisäaineita tai maunlisääjiä.
Efigenia ja hänen
naapurinsa tarjosivat aterian lopuksi pienen esityksen saaren
perinteisestä musiikista, tambor, rumpu ja chacaras, eli suuret kastanjetit.
Molemmat osasivat myös saaren erikoista vihellyskieltä, silboa.
Vierailumme päätteeksi Efigenia lahjoitti meille kaikille pienen purkin aitoa gomeralaista palmusiirappia. Ravintolan yhteydessä oli pieni myymälähylly. Keräsin sieltä Efigenian aikaisemmin tarjoamaa ”almogrotea” matkamuistoksi ja tuliaisiksi.
Hieman taustatietoja
Uteliaisuuteni
paikkaa kohtaa oli herännyt. Niinpä jatkoin tutkimista vielä kotiinpäästyäni.
Ravintola La Montañan kotisivuilta löytyy runsaasti lisätietoja. Koska ainakin
osa kävijöistä on eurooppalaisia, sivut ovat myös usean kieliset.
Sivuilta käy
ilmi, että ravintola perustettiin jo 1940-luvulla, heti sen jälkeen kun
Efigenia ja hänen miehensä Manuel olivat menneet naimisiin. Paikan maine kiersi
suusta toiseen, ja siitä tuli vähitellen erittäin suosittu. Efigeniasta
itsestään todetaan, että hän oli hedelmäpuiden, vihannesten ja yrttien kanssa
varttunut nainen. Vähitellen tästä ravintolasta tuli todellinen gomeralaisen
ruokakulttuuriin esimerkki.
Kotisivun lopussa
on kaksi videota. Ensimmäisessä Efigenia Borges kertoo mm.
ravintolarakennuksesta, joka on osin yli 300 vuotta vanha. Hän kertoo myös,
miten hän alkoi aikoinaan valmistaa ”almogrote” nimistä levikettä metsässä
työskenteleville miehille. Efigenia esittelee myös kasvimaan, josta
ravintolassa käytetyt kasvikset ovat peräisin. Kaikki on luomuviljelystä.
Toinen sivun
lopussa oleva video kertoo miten Efigenia Borges sai vuonna 2010 erityisen
kunniamaininan Kanarian turismin puitteissa. Tämä tapahtui Santa Cruzin
kunnanvaltuuston istuntosalissa.
Efigenialla on useita
pieniä rakennuksia, joita vuokrataan turisteille. Tiedot löytyvät kotisivulta.
Joulukuu 2013 ©Gracia Penttinen
Artikkelin vapaa jakaminen on sallittu, niin kauan kuin sen teksti säilytetään kokonaisuudessaan ja sisältöä muuttamatta, ja jos sen kirjoittaja - Gracia Penttinen - ja tämä blogisivu mainitaan
Vuosien mittaan olen liikkunut paljon La Gomeralla, ja
kirjoittanut saaresta ja kokemuksistani siellä useita juttuja:
6. Matka La Gomeralle, 5.Päivä: Playa Santiago -Alajeró - Alto de Garajonay – San Sebastian de La Gomera
7. Matka La Gomeralla syyskuussa - Playa Santiago
8 .Matka La Gomeralle syyskuussa - Matka Chipudeen, La Dama ja Playa La Rajita
7. Matka La Gomeralla syyskuussa - Playa Santiago
8 .Matka La Gomeralle syyskuussa - Matka Chipudeen, La Dama ja Playa La Rajita
14. La Gomera aktivoituu
Ylläolevien lisäksi olen kirjoittanut pari juttua La Gomeran viinistä ja ruoasta
1. La Gomeran herkku – palmusiirappi
2. La Gomeran alkuperäismerkintäoikeusalue(viini)
3. Gomeralaista kotiruokaa ja viiniä
4. Joitain erikoisia La Gomeralaisia herkkuja
Ylläolevien lisäksi olen kirjoittanut pari juttua La Gomeran viinistä ja ruoasta
1. La Gomeran herkku – palmusiirappi
2. La Gomeran alkuperäismerkintäoikeusalue(viini)
3. Gomeralaista kotiruokaa ja viiniä
4. Joitain erikoisia La Gomeralaisia herkkuja
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar