Uuden viinin aikaa

Uuden viinin aikaa
Kastanjien paahtopannu
Visar inlägg med etikett Güímarin laakso. Visa alla inlägg
Visar inlägg med etikett Güímarin laakso. Visa alla inlägg

11.9.14

Rypäleistä kuohuviiniksi – Güímarin laakson viinikellarilla

Güímarin laakson viinikellari. Kuva on netistä
Laakson viinikellari avasi ovensa vierailijoilla. Patricia Peréz Perdomo kuljetti vierailijaryhmän seuraamaan eri työvaiheita ja tutustumaan viinikellarin  tiloihin. 

Güímarin laakson viinikellarin tuotteet ovat markkinoilla kahdella eri nimellä;  ”Pico Marchial” ja ”Brumas de Ayosa”. Molemmat nimet liittyvät laaksoa ympäröivään luontoon. Pico Marchial on laakson yläreunalla taivasta vasten piirtyvä vuorenhuippu. Ayosa sijaitsee myös korkealla harjannetien varrella. Brumas puolestaan kertovat siitä ”pilvikuohusta”, joka tuo laaksoon pasaatituulten kosteutta huippujen yli. Tähän viinikellariin tuodaan rypäleitä 152 tuotajan viljelyksiltä.

Viinirypäleitä odottamassa pääsyään valmistukseen
Katselimme viinirypäleen ”kulkua” keräilylaatikosta valmiiseen viiniin.

Mielenkiintoisin osuus oli tällä kertaa mielestäni se, mikä kertoo siitä, miten täällä valmistetaan paikallista kuohuviinia, joka myydään tuotenimellä Brumas de Ayosa.

Kuohuviiniopetuksemme  päättyi viinikellarin ulkopuolella, missä saimme maistaa sitä kuivaa kuohuviiniä, joka on tulossa vuoden joulumarkkinoille.


 
Rypäleiden lajittelua ja tarkastusta sisäántulohihnalla
Kuplivista juomista
On olemassa monia juomia, joihin on lisätty keinotekoisesti hiilihappoa tarkoituksena saada aikaan paljon kuplia. Parhaiden hiilihappojuomien joukkoon kuuluvat  ”shampanjat”,  ”cavat” ja kuohuviinit. Kanariansaarilta peräisin olevat kuohuviinit tunnetaan nimellä ”Vinos espumosos” tai brut....

Champagne eli suomalaisittain samppanja,  - on nimirekisteröity Koillis-Ranskassa. Se on vain tämän Champagnen alueella valmistettua kuohuviinia. Cava puolestaan on Espanjan mantereen koillis- ja pohjoisosissa valmistettu kuohuviini. Vaikka nimet ovat erilaisia, kuohuviinin valmistusprosessi on kaikkialla samankaltainen.
Ennenkuin kuohuviinin valmistus alkaa,
sen on oltava valmista valkoviiniä
Kuohuviinien valmistuksen perusta on kaikkialla sama
Kuohuviinin perus on puhdas, aromaattinen kuiva viini, jonka alkoholipitoisuus on enintään 11 %.  Tämä viini pullotetaan perinteiseen paksuun ”cava” pulloon. Nesteeseen lisätään sokeria ja hiivaa, jonka jälkeen pulloon laitetaan korkki. Nyt siellä oleva hiiva alkaa muuntaa sokerin alkoholiksi ja synnyttää samalla hiilihappokaasua ja lisäaromeja. Valkoviinistä tulee hiilihappopitoista ja sen alkoholipitoisuus nousee.











Brumas de Ayosan "luola",
 jossa pullot odottavat vähintään 9 kk.
Pullo säilytetään maanalaisessa ”kellarissa” (cava = cueva = luola), jossa kosteus ja lämpötila olosuhteet ovat parhaat mahdolliset. Tämän kehitysvaiheen aikana pullo säilytetään vaakasuorassa asennossa. Sen lopuksi pullosta on poistettava sen sisällä olevat hiivan jäänteet. Nyt pullo laitetaan erityiseen telineeseen, jossa sitä voidaan pyörittää hitaasti pystysuunnassa. Puinen teline tunnetaan nimellä pupitre. Loppuvaiheessa pullo jää kaula alaspäin.

Seuraavaksi pullon kaula jäähdytetään. Pullossa oleva hiilihappo työntää hiivasakat sen suulle. Korkki voidaan nyt poistaa ja päästää pullossa olevan hiilihapon työntämät hiivasakat ulos. Pulloon jäävä viini on puhdasta ja hiilihappopitoista. Kun hiivakerros on poistettu, pulloon lisätään hieman alkoholia. Pullo saa kuohuviinikorkin ja etiketin liimaamisen jälkeen se on valmis myytäväksi.

Pullojen kääntämisteline



Brumas de Ayosan kuohuviinistä
Kuohuviiniksi tarkoitettu valkoviini saa kehittyä pullossa normaalisti 9 kuukautta ennen kuin sitä aletaan valmistella myyntiin. Jos viiniä on paljon, sitä voidaan säilyttää tässä tilassa jopa 5 vuotta.

Seuraavaksi pullot sijoitetaan metalliseen telineeseen, jonka jalusta muodostaa kahdeksankulmaisen, alaspäin käännetyn pyramidin. Alussa telinettä käännetään kerran päivässä. Kääntämiskertoja lisätään ensimmäisen viikon jälkeen 2-3 kertaan päivässä. Tätä pullojen kääntelyä jatketaan noin kuukauden verran, riippuen siitä kuinka monta kertaa päivässä pulloja on ehditty kääntämään.

Tässä laitteessa tapahtuu pullon jäähdyttäminen
Seuraavassa vaiheessa pullot sijoitetaan kaula alaspäin jäähdystyslaitteeseen, jossa lämpotila voidaan laskea aina 20 pakkasasteeseen.

Tämän jälkeen pullossa aikaisemmin ollut korkki poistetaan ja samalla siellä olleet mahdolliset epäpuhtaudet ja hiivan jätteet.

Pullo käännetään pystyasentoon. Siihen lisätään hieman makeaa valkoviiniä ja tarvittaessa rikkiä. Tällä rikin lisäämisellä estetään viinin hapettuminen = värin muuttuminen ruskeaksi.
Seuraavaksi pullo saa uuden korkin. Se  on paljon suurempi pullon kaulaan verrattuna. Korkin painamiseksi pulloon tarvitaan 4,5 – 5,5 ilmakehän paine.
Takaetiketissä olevat tiedot ovat tärkeitä,
jottei päästä kkuohuviiniään vanhenemaan
Sen jälkeen pullo pestään. Se saa ”hatun” ja etiketin. 
Patricia muistutti, että etiketistä ilmenee se päivä, jolloin pullon korkki on vaihdettu, ja jonka päivämäärän jälkeen sisällön odotetaan säilyvän nautinnollisena yhden vuoden. Nyt tulossa olevat pullot ovat tarkoitetut joulumyyntiin.

Palkittu kullalla ja hopealla
Täällä valmistettiin ensimmäiset kuohuviinit, jotka tunnetaan nimellä Brut Nature de Canarias.  Tulos oli niin erinomainen, että se palkittiin kansainvälisissä Bacchus kilpailuissa hopealla vuonna 2006.  Ensimmäinen Brut Nature Reserva de Canarias  palkittiin kultamitallilla Coruñassa vuonna 2011.  Näin tämä kuohuviini pääsi virallisesti korkeatasoisten viinien joukkoon..


Brumas de Ayosan kolme kuohuviiniä



Brumas de Ayosa valmistaa kolmea erilaista kuohuviiniä. Makea (afrutado) ja puolikuiva (semiseco) sisältävät 20 gr sokeria/litra ja niiden alkoholipitoisuus on 11,5%.  Kuiva –Brut nature sisältää ainoastaan 2 gr sokeria/litra. Sen alkoholipitoisuus on 11,5 %.

Patricia neuvoo
miten kuohuviinipullo avataan
Perinteinen kanarialainen Listán Blanco rypäle on paras
Kaikki Brumas de Ayosan kuohuviinit ovat valmistetut lajista Listán blanco..Vaikuttaa siltä, että tämä on ainoa laji, josta voidaan saada luonnollista kuohuviiniä (brut) ilman, että siihen lisätään sokeria korkinlaittovaiheessa. Tämä on eräs niistä syistä, minkä takia Brut nature on saanut palkintoja.

Patricia Peréz totesi, että esim. Manner-Espanjasta peräisin olevassa cavassa voi olla 3 eri rypälelajia, ja niihin joudutaan lisäämään sokeria korkinlaittovaiheessa, jotta ne eivät maistuisi kitkeriltä (amargo)

Näissä Güimarin laakson kuohuviineissä käytetyt rypäleet ovat peräisin  300-500 metrin korkeudessa olevilta viljelyksiltä.

Avaaminen onnistui
Brumas de Ayosan  kuohuviinejä voi ostaa suurista tavarataloista, kuten Corte Inglés, Supercor, Carrefour, Macro, Hiperdino...

Juuri tällä hetkellä, syyskuun alussa 2014, voi olla, että jossain se on loppunut. 
Uudet viinit tulevat myyntiin lokakuun lopussa – jouluksi.








...ja hyvää oli...




Viinikellarin kotisivut   .

Viinikellarilla voi käydä vierailemassa. Puhelinnumerot ajan varaamista varten löytyvät kotisivulta.

Syyskuu 2014 ©Gracia Penttinen
Artikkelin  vapaa jakaminen on sallittu, niin kauan kuin sen teksti säilytetään kokonaisuudessaan ja sisältöä muuttamatta,  ja jos sen kirjoittaja - Gracia Penttinen - ja tämä blogisivu mainitaan

8.8.13

Ihmepuu Moringan viljelyä Güímarin laaksossa

Tämän kesän puutarhoissa kiertämiseeni kuuluu myös käynti paikassa nimeltä Moringagarden Güimarissa.

Tämä esittelytaulu on Finca El Carretonissa
Moringa – Moringa, mikä on moringa? Moringa on puu – moringa oleifera – joka kuuluu ns. Moringaceae perheeseen, johon kuuluu 12 muuta moringapuuta.

Moringa jäi mieleeni aivan ensimmäisellä kerralla kun kuulin tri Marilin Alvarezin kertovan siitä runsas vuosi sitten erään lääkekasvikurssin yhteydessä Güímarissa. Marilin jakoi halukkaille myös siemeniä, jotka hän oli tuonut mukanaan Kuubasta.

Siemenet itivät. Niistä nousi hentoja vaalenvihreitä taimia, jotka siten nuutuivat ja kuolivat muutaman päivän päästä.

Tein uuden yrityksen kun sain kaksi siementä permakulttuurikurssin yhteydessä. Nämä siemenet olivat menestyksellisempia. Kasvit kasvoivat ja vahvistuivat, kunnes toinen niistä kuoli, kun muutin niitä suurempiin ruukkuihin.

Samanaikaisesti etsin infoa moringasta. Olin vakuuttunut siitä, että halusin tutustua siihen lähemmin.

Niin eräänä kauniina päivänä ajelin Güímarista Chinguaron luolan ohitse johtavaa tietä. Tien varteen oli pysäköity pakettiauto, jonka kyljessä luki suurin kirjaimin: MoringaGarden.

Moringagarden
Nyt tiesin mistä etsisin. Ja kun etsin, niin myös löysin. Soitin netistä löytämääni puhelinnumeroon, ja minut toivotettiin tervetulleeksi vierailemaan tilalle parin päivän päästä.

Nyt huomasin myös, että Chinguaron luolan yläpuolella olevalla rinteelle oli ilmestynyt vaaleanvihreää pensastoa, mitä en ollut huomannut ennen. .

Vierailulla moringaviljelyksillä
Vastaanottaja esitteli itsensä, Rolf Feldmann, saksalainen herra. Yrityksen perustaja, Andreas Kraus, on myös saksalainen, ja yritys toimii ”saksalaisella tarkkuudella ja tehokkuudella”.

Oli mielenkiintoista kuulla, miksi hän oli valinnut Kanarian saaret Tenerifen ja Fuerteventuran yrityksensä paikaksi.

Moringan alkuperä on luoteis-Intiassa, samalla leveysasteella kuin Kanarian saaret. Tosin sitä kasvatetaan monissa paikoissa eri puolilla maapalloa, suurinpiirtein samoilla leveysasteilla. Andreas Kraus toteaa, että kaikista niistä paikoista, missä moringaa viljellään, Kanarian saaristossa on vähiten ilman saasteita.

Uusia istutuksia, Moringagarden
Kävimme aluksi kiertämässä viljelyksillä. Samanaikaisesti kuulin moringaa olevan 13 erilaista lajia. Tilalla moringakasveja on istutettu erilaisiin ”yhdistelmiin”. Niitä on suorassa rivissä, ympyrässä, muiden kasvien kanssa yhdessä. Moringagardinelaiset ovat huomanneet, että moringa on seurallinen kasvi. Se ei viihdy yksin. Ympyrässä se tuottaa enemmän kuin suorassa rivissa ja muiden kasvien kanssa yhdessä sitäkin enemmän.

Moringagarden - kukkiva moringapuu ja
 kierroksen esittelijä Rolf Feldmann
Moringa kokonaisuudessaan on käyttökelpoinen, "syötävä puu". Sen lehtiä voi syödä salaattina. Moringagardenissa ne kuivataan nopeasti ja pulverisoidaan. Tätä pulveria myydään sellaisenaan tai kapseleissa. Moringan kuorta voidaan käyttää moneen eri tarkoitukseen. Moringan juuria voidaan syödä. Sitä onkin kutsuttu nimellä ”horseradish tree”, koska juurien maku muistuttaa piparjuurta. Moringan siemenistä saadaan erinomaista öljyä, jota voidaan käyttää niin elintarvikkeena kuin moottoreissa. Moringan siemenillä voidaan puhdistaa vettä.. 

Auringossa kuivattua moringapulveria ja
Moringagardening kuivaamossa kuivattua moringapulveria
Puutarhakierroksen jälkeen istuimme vielä hetken toimistossa ja maistelimme moringan lehdistä valmistettua lempeänmakuista ja virkistävää ”teetä”. Katselimme Moringardenilla kuivatuista lehdistä valmistettua pulveria ja vertasimme sitä intialaiseen vastineeseensa. Moringagardenilla lehdet kuivataan erityisessä kuivaustilassa, jonka lämpö ei ylitä 40 C astetta. Muualla lehdet kuivataan tavallisesti auringossa, jolloin pulverin laatu kärsii.

Moringagardenin tuotteita ei mainosteta, eikä niitä myydä kaupoissa. Ostot tapahtuvat joko soittamalla, tai tilaamalla netin kautta. Muiden yritysten Moringatuotteita voi ostaa, mutta arvelen, että niiden laatu on heikompi, varsinkin, jos ko. yrityksen puut eivät ole kasvaneet lämpimällä alueella luonnossa, vaan lämmitetyssä kasvihuoneessa ja  mahdollisesti ravintoliuoksessa.

Poimintoja moringasta kertovasta kirjasta
Ostin vielä Barbara Simonsohnin kirjoittaman kirjan, jossa hän kertoo moringasta yleensä, mutta tietty pääpaino on Tenerifen moringalla.


Tästä kirjasta, samalla tavoin kuin internetistä löytämästäni infosta, käy ilmi, miten monipuolinen kasvi moringa on. Sen jälkeen kun se on päässyt kasvamisen alkuun, se vaatii vain vähän vettä (jota se varastoi juureensa). Moringan avulla voidaan saada aavikot ja puuttomat alueet viheriöimään uudestaan. Sen avulla voidaan tuottaa erittäin ravinto- ja vitamiinipitoista ruoan raaka-ainetta. Sen kasvattaminen on halpaa. Sitä ei voida patentoida, mikä on tärkeää nykyisessä yleismaailmallisessa patentoimisvimmassa. Moringa on erittäin monipuolinen lääkekasvi, jonka avulla voi päästä sadoista, niin aliravitsemuksen kuin ylensyömisen aiheuttamista sairauksista. Siinä ovat kaikki ihmisten elimistön tarvitsemat vitamiinit, mineraalit ja hivenaineet sopivassa koostumuksessa. Se voi auttaa esim. syöpään, verenpainetautiin, diabetekseen, sydänsairauksiin. ym. vakaviin sairauksiin sairastuneita ihmisiä.

Miten Moringan siementen avulla voidaan puhdistaa vettä, siitä kertoo saksankielinen video

Moringagarden

Kirjassa todetaan myös, että Tenerifellä kasvanut moringa on erityisen voimakasta siitä syystä, että sen kasvumaaperä on laavaperäinen ja erittäin hedelmällinen. Näin ollen esim. tenerifeläistä moringapulveria ei tarvitse ottaa yhtä paljon kuin muualla tuotettua pulveria saman ravinto- vitamiini-, hivenaine ja –mineraalimäärän saamiseksi.

Tässä ja nyt moringan keralla
Löytämästäni informaatiosta käy ilmi, että tutkijat ovat tienneet kaiken yllämainitun jo yli 50 vuotta, mutta tietoja ei jostain syystä ole julkaistu koskaan aikasemmin. Esim. intialaisessa ayurvedassa moringaa on käytetty jo tuhansia vuosia. Moringa tunnetaan siinä yhteydessä "Elämän puuna" (The Tree of Life)

Moringan lehdistä valmistettuja kapseleita ja pulveria.
Moringan siemenistä puristettua ölyä.

Ostin moringalehtipulveria ja moringansiemenöljyä. Aion kokeilla, mitä hauskaa kehossani alkaa tapahtua ja siliävätkö ryppyni moringaöljyn avulla. Näillä tuotteilla ei ainakaan ole mitään kielteisiä sivuvaikutuksia.
Moringan taimia kotipuutarhassani

Pihallani kasvaa nyt suurissa ruukuissa kolme moringapuuta; se yksi, jonka olen kasvattanut siemenestä ja kaksi muuta, jotka olen ostanut. Istun välillä niiden kanssa ja mietiskelen, niin kuin Barbara Simonsohn kertoi tehneensä MoringaGardenin puiden keskellä.

Mielenkiintoista nähdä, tuntea ja kokea.



Moringatanssivideo - kertoo musiikin säestämänä siementen kehityksestä taimiksi





Löysin Moringagardenin kotisivuilta seuraavan infon moringan lehdistä tavatuista aineista:
25 kertaa enemmän rautaa kuin pinaatissa
2 kertaa enemmän korkeatasoista proteiinia kuin soijassa
7 kertaa enemmän C vitamiinia kuin appelsiinissä
4 kertaa enemmän A vitamiinia kuin porkkanassa
17 kertaa enemmän kalkkia kuin maidossa
25 kertaa enemmän rautaa kuin pinaatissa
15 kertaa enemmän kaliumia kuin banaanissa
7 kertaa enemmän B1 ja B2 vitamiinia kuin hiivassa
6 kertaa enemmän polifenoleja kuin punaviinissä
4 kertaa enemmän foolihappoa kuin naudan maksassa
2 kertaa enemmän magnesiumia kuin täysjyvähirssissä
1,5, kertaa enemmän välttämättömiä aminohappoja kuin munissa
26 tulehdusta estävää substanssia
46 antioksidanttia
Paljon korkeatasoisia Omega 3, 6 ja 9 rasvoja
Paljon lehtivihreää
”ihmeitätekeviä”· osa-aineita, kuten zeatiini ja salvestrolit
   
Moringan ORC arvo on 75.000 - 109.000 yksikköä/100 gr lehtipulveria..

Moringagardenin kotisivu infoa ja tilauksia varten.  Kielen voi vaihtaa
Finca Carretonin moringapuita
Moringapuita voi käydä katsomassa myös Finca El Carretonissa Arafossa.

Valokuviani vierailultani Moringagardenissa



Güímarin laaksossa lähellä El Carretonia on lisää viljelyksiä.. Istutukset ovat suhteellisen uusia. Vuosi sitten näiden viljelysten paikalla oli pelkkää kuivaa joutomaata.

Kuulin myöhemmin, että nämä istutukset kuuluvat MoringaGardenille.

Ehkä moringapuiden avulla voidaan vähitellen saada aikaan samanlainen vihreä laakso millainen Güímarin laakson kerrotaan olleen joskus.


Saksankielinen Moringaesittely
Englanninkielinen Moringaesittely

Englanninkielinen video Moringan viljelystä esim Hawaijilla ja Afrikassa

Minulla on Facebookissa "moringaryhmä"
Gracian moringa

Moringagardenin kotisivu infoa ja tilauksia varten. Kielen voi vaihtaa



Elokuu 2013 ©Gracia Penttinen
Artikkelin  vapaa jakaminen on sallittu, niin kauan kuin sen teksti säilytetään kokonaisuudessaan ja sisältöä muuttamatta,  ja jos sen kirjoittaja - Gracia Penttinen - ja tämä blogisivu mainitaan







Lisää  kirjoituksiani moringasta
Pitkää ikää myös aivoille - moringasta voi olla apua ja tukea
MTT kapseleista ja telomeereista
Moringagardenin perustuotteiden uusi luokittelu
Siemen/moringaleivästäni
Suolistobakteeri ja moringan lehtipulveri samassa kapselissa
Moringan kasvatuksessa tarvittavat lämpötilat

Prostata ongelmista ja mahdollisista vaivojen helpotuksista
Tenerifen moringa ja sydänchackra
Moringasta syövän yhteydessä ja sen ennakkoehkäisyssä
Moringan käyttäjien kertomuksia
Uusia tuotteita MoringaGardenissa
Terveyden ylläpitoa Moringan ja MTT kapseleiden avulla
Moringan siemenistä maailman korkealaatuisin öljy - ja ihon kauneuden ylläpitäjä
Kesämarunasta voi olla apua punkkien puremissa
MoringaPark juuri nyt
Moringanlehtiyrttiteestä on paljon iloa ja hyötyä
Tärkeä tietää moringanlehtipulveria valittassa
Tiesitkö, että moringan siementen avulla voit puhdistaa vettä?
Oljenkorsi voi katkaista aasin selän
Miten päädyin moringaan
Havaintojani Terveysmeedio auttaa kirjasta, artemisiasta ja moringasta
Nimiuudistuksia MoringaGardenin tuotevalikoimassa

9.9.12

Viinikorjuuta ja valmistusta Contiempolla Güímarin laaksossa

Päivitys tammikuu 2016: Contiempon viinitila on suljettu. Paikalla sijaitsee MoringaPark.

Contiempon viinitilaa voin jo pitää ystävänäni. Se on lähellä, ja siellä on ihan iki-oma kummiköynnökseni, jonka kehitystä käyn seuraamassa. Contiempolla on myös ihan ”oikea” ystäväkerho (Club Contiempo), johon kuuluu  paljon kavereita. Kaverit tapaavat ja opettelevat yhdessä erilaisia viiniin ja sen valmistukseen liittyviä asioita. Eräs kaverietu on se, että voi ostaa viinipullonsa Contiempon myymälästä pienellä alennuksella. Toinen, mielestäni arvokkaampi kaverietu on se, että pääsee seuraamaan erilaisia työvaiheita, jotka selitetään ensin.

Nyt korjuuaikaan ystävät kutsuttiin seuraamaan viininvalmistusta.

Aloitimme Jorge Zerolo Hernandezin opastamana viininvalmistuksen alkuvaiheesta, oppimalla, miten rypäleen valmius pystyttiin tarkastamaan. Pöydällä oli kolme lautasta, joilla rypäleterttuja. Jokainen tertuista oli eri kypsymisvaiheessa. Ne, jotka olivat vielä raakoja, tunnistaa kokeilemalla niiden pintaa ja myös pehmeyttä.  Rypäle maistuu karvaalta.  Sen hedelmäliha on kiinni siemenessä. Jos siitä  puristettua mehua katsotaan erityisessä sokerimittarissa, niin pystytään näkemään, missä vaiheessa ”ollaan menossa”, ts. mikä on rypäleen sokeripitoisuus, ja kuinka kauan voidaan vielä laskea sen tarvitsevan aikaa, ennen kuin se on valmis korjattavaksi.

Eräs elämänmittainen arvoitus ratkesi
Muut rypäletertut olivat kypsempiä, pehmeämpiä. Mehu sokeripitoisempaa. Kaikkein kypsimmät rypäleet kertoivat minulle jotain, mitä en vielä koskaan ollut tajunnut. Aina lapsesta saakka kun olin saanut tai ostanut ”siemenettömiä rusioita”, olin aina miettinyt, miten niistä oli poistettu siemenet. Nyt maistellessani eri kypsyysvaiheissa olevia rypäleitä, huomasin, että kaikkein ylikypsimmissä, jo rusinannäköisissa rypäleissä, ei ollut siementä. José kertoi, että siemenet ikään kuin sulavat tai kutistuvat pois sitä mukaa kun rypäle kypsyy. Nyt oli se arvoitus ratkaistu.

Viininvalmistusprosessista
Seurasimme valkoisten viinirypäleiden vaiheita aina siitä saakka, kun ne tulevat keräyskoreissa kellarille. Ne siirretään liukuhihnalle, kulkevat koneeseen, joka poimii pois puumaiset osat. Sen jälkeen ne joutuvat puristukseen, sieltä suureen säiliöön, jossa viinimehu alkaa käydä erilaisten luonnollisten hiivojen alkuunpaneman käymisen tuloksena.  Käymistä seurataan, sen lämpotilaa tarkkaillaan, alkoholipitoisuutta valvotaan. Viinimehu siirretään astiasta toiseen, jolloin kaikki ylimääräinen jää astian pohjalle. Sen jälkeen kun viini on saavuttanut halutun vahvuuden, se voidaan pullottaa tai siirtää tietyksi ajaksi tynnyriin kypsymään. Näin lyhyesti yhteenvedettynä.

Koko tämän seurannan aikana viinimehusta – mosto – otetaan näytteitä ja sitä maistellaan. Tämän ”oppihetken” aikana saimme kuusi  maistelunäytettä eri vaiheissa olevista viinimehuista, jokainen käymisessä pitemmälle ehtinyt kuin edellinen. Viimeisin näyte oli jo valmis ja pullotettu viini.

Aivan alkuvaiheessa
 olevaa viinimehua
Makuerot olivat huomattavat. Toiset niistä maistuivat ihan mukavalta, toisissa tuntui raskaus, happamuus, kirpeys, tai liika sokeripitoisuus. Käytetyn lajikkeen luonnollinen maku ja sokeripitoisuus tuntui myös mehussa. – Maistelunäytteiden seuraksi Patricia Perez oli valinnut sopivan pikkuasian, suklaasta roqueford juustoon.

Otin paljon kuvia eri vaiheista. Toiset kuvista ovat hieman epätarkkoja, mutta jätän ne silti, koska ne kertovat prosessin kulusta. Kuvat on paras katsoa kuvasarjana "bildspel" , jolloin niihin saa ”liikettä”.


Syyskuu 2012 ©Gracia Penttinen
Artikkelin  vapaa jakaminen on sallittu, niin kauan kuin sen teksti säilytetään kokonaisuudessaan ja sisältöä muuttamatta,  ja jos sen kirjoittaja - Gracia Penttinen - ja tämä blogisivu mainitaan

2.6.12

Luomutuotteiden vihannestori Tenerifellä

Kanarian päivänä 30. toukokuuta oli eteläiseltä moottoritieltä Arafoon johtavan tienvarrella vilskettä. ”Finca El Carreton”in yhdellä parkkipaikalla oli katoksia, joiden alla oli pöytiä, joilla kasoittain vihanneksia ja muuta vihreää syötävää.

Kanarian saarihallituksen maatalousasioista vastaava poliitikko Joachim Bethencourt ja, useita muita saarihallinnon erilaisten maatalouteen liittyvien toimintojen edustajia, Arafon pormestari, Candelarian kaupungin edustaja, El Carretonin omistaja Jésus Diás Castro, luomuun erikoistuneita viljelijöitä, muita viljelijöitä, uteliaita ja kiinnostuneita laaksolaisia parveili alueella.

Ilma oli kuuma, yli 30 astetta ja hiki tippui, Meri kimmelsi hieman alempana ja vuoret kohosivat hieman ylempänä. Aidan takaa kuuluivat El Carretónin eläinten äänet, lampaat, vuohet, lehmät…  Täällä olimme, koska luomutuotteiden erikoistori veti meidät paikalle..

Kyseessä oli avajaispäivä, ja niin tilaisuus alkoi avajaispuheilla. Aricolainen luomuviljelijärouva Dagmar, jonka tunnemme jo vuosien takaa ainakin Güímarin torilta, kertoi miten tämä tori sai alkunsa.
Luomuviljelijät olivat kokoontuneet pohtimaan tilannettaan. He totesivat, että oli luotava tämän tyyppinen tori. Innostunutta luomuviljelijäkuntaa oli niin paljon, että ryhmä jaettiin kahtia. Toinen niistä alkoi tutkia miten asiaa voitaisiin tutkia tieteellisesti. Näin syntyi yhteys La Lagunan yliopistoon ja saarihallituksen eri osastoihin.

Saarihallinnon maatalousvastaava Joachim Bethencourt ilmaisi tyytyväisyytensä torin avaamisen suhteen. Hän myhäili muutenkin tyytyväisen näköisenä kuunnellessaan muiden puheita. Kuulimme, miten tämä järjestäytynyt luomutori oli toistaiseksi ainoa koko KanarianSaarilla. Pienempiä, spontaaneja toreja järjestetään esim Lanzarotella ja Fuerteventuralla. Toivotaan, että idea leviää muillekin saarille.

Finca El Carreton”in omistaja Jesús Días Castro, joka kuuluu luomuviljelijöihin, muisteli miten yli 20 vuotta sitten, kun hän siirtyi luomuviljelijäksi, kaikki puistelivat päätään ja pitivät häntä täysin höpsähtäneenä. Eihän maanviljelyä voisi saada tuottavasti ilman väkilannoitteita ja tuholaismyrkkyjä.



"Virallisempien" puheiden jälkeen ”José Aricosta”, kertoi luomuvuohien kasvattajan kokemuksistaan, jotka tosin vuosia sitten päätyivät tilan lakkauttamiseen kannattamattomana, koska luomuymmärrystä ei vielä ollut. José halusi tässä yhteydessä kertoa, että jos hänen kokemuksistaan ja tiedoistaan on muille iloa, hän jakaa niitä mielellään.

Sitten alkoi myymisvaihe. Tuotteet menivät todella kuin ”kuumille kiville”. Tässä tilaisuudessa myyjiä oli suhteellisen vähän. Jatkossa on tarkoitus, että heitä on enemmän ja että alue täyttyy kokonaan katoksista.

Erityinen mieleeni jäänyt myyntiartikkeli oli arafolaisen kokeilutilan ”Manantial de Taran” matolannoite. Tilalla kastematoja sisältävästä kompostista johdatetaan matojen ”pissa” säiliöön, josta se kerätään talteen. Tosi luomulannoitetta, jota on laimennettava paljon ennen käyttöä. Ostin pullon.

Tarjolla oli vihannesten ja juuresten lisäksi kukan ja yrttien taimia. Kaikki meni kaupaksi.

Vihannespaellaa ja laaksolaista valkoviiniä tai ”limonaadia” tarjottiin maistiaisiksi.

Limonaadi sisälsi ilmeisesti jotain ”kummaa”, ehkä kombucha sieniteetä. Kökötin kivellä paella- ja viinimaistiaisteni kanssa, kun edessäni seisova ehkä 10-11 vuotias herra, purskautti kiireellä ja suurella inholla limonadin suustaan maahan. Taisi olla vähän erimakuista kuin kaupan virvoitusjuomat.

Kuvia tilaisuudesta (katseluun valitkaa "bildspel")

Huom. päivitys 28.08.2017
Luomuvihannestori on jatkossa auki jokaisena keskiviikkoiltapäivänä klo 11.00– 16.00 välisenä aikana.

Bussi 124 Candelaria - Güímar. Pysäkki Carretón

Kesäkuu 2012 ©Gracia Penttinen






9.4.12

Viiniköynnöksen oikeaa leikkausta opettelemassa

Bodega Contiempo on lopettanut toimintansa

Güímarin laaksossa sijaitseva viinitila Contiempo on ensimmäinen viinitila, millä koskaan olen käynyt. Siitä tuli myös ensimmäinen viinitila, jossa sain sakset käteeni voidakseni kokea käytännössä mitä viiniköynnöksen leikkaaminen on.

Jos joku nyt kuvittelee, että sitä vaan mennään sakset kourassa köynnöksen viereen ja leikataan turhat oksat pois. Noin vain nips, nips ja siirrytään seuraavaan, niin voin lyhyen kokemukseni perusteella todeta, että se on harhaluulo.

Odotin kauan päästäkseni saksien kanssa köynnöksen viereen. Tiedättehän, että leikkaus suoritetaan vain kerran vuodessa, ja jos se jää seuraamatta, niin vasta seuraavana alkukeväänä tulee uusi mahdollisuus.

Ja näin leikkauskokemus on siirtynyt, kunnes koitti tämä oikea hetki. Contiempolla on bodegan edessä tarha, jossa on useimmat saaristossa käytetyt lajikkeet. Sieltä bodegan ystävät, minä heidän joukossaan, ovat saaneet valita kummiköynnöksensä. Nyt oli tullut hetki leikata kummiköynnös seuraavaa satoa varten.

Kummilapsen kimppuun ei päästetty helpolla. Ensin kuuntelimme ja katselimme miten Jorge Zerolo näytti leikkausta luokkatilanteessa ja kertoi miten ja miksi se tapahtuu tietyllä tavalla, ja mitä on osattava ottaa huomioon.

Jorge mainitsi, että köynnösten leikkaus ei välttämättä ole pakollinen. Mutta jos sitä ei tehdä, köynnös ”villiintyy” ja kadottaa vähitellen tuottavuutensa, eli rypäleiden määrä vähenee vuosi vuodelta.

Seuraavaksi kävimme katsomassa alueita, joilla leikkaus oli jo tehty. Samalla Jorge kertoi miksi kussakin kohdassa oli leikattu juuri niin, kuin se oli tehty. Hän korjasi joitain leikkauksia ja kiinnitti köynnöksiä paikoin uudestaan. Vähitellen alkoi hahmottua käsitys siitä, miten se tapahtuu.

Näiden alkuvalmistelujen jälkeen tuntui vielä siltä, että tätä jaloa taitoa on vaikea soveltaa oikein. Toivoin, etten ainakaan aiheuttaisi kummilapselleni vahinkoa.

Seisoin kauan kummiköynnökseni Burra Blancan vieressä. Katselin sitä ja sen muotoa. Miten kasvoivat nykyiset rönsyt eli oksat. Miten ne olivat leikatut ennen. Nyt alkoi jo tuntua paremmalta. Saatu opetus ja tämä katselu alkoivat löytää yhteisen soinnun. Kävin vielä hakemassa Jorgen paikalle. Kerroin hänelle miten olin ajatellut leikata ja miksi. Hän selvensi vielä muutamia kiinnityskohtia. Tämä köynnös oli rivin viimeinen, ja se oli otettava huomioon niin leikkauksessa kuin kiinnityksessä.
Sitten katkaisin ensimmäisen rönsyn. Se tuntui ihan hyvältä. Sitten leikkasin seuraavan ja seuraavan. Lopulta kummiköynnökseni näytti valmiilta kohtaamaan haasteen tuottaa uusia rypäleitä tulevan kesänä.

Leikkasin samalla tiedolla vieressä kasvavat kolme muuta Burra Blancaa, koska niillä ei ollut kummitätiä tai –setää, joka olisi voinut tehdä sen. Näin sain lisäharjoittelua. Sen jälkeen Jorge vei minut paikalle, jossa kasvoi nuorempia köynnöksiä. Niiden kohdalla oli vähän yksinkertaisempaa. Uudet köynnökset ovat helpommin muokattavia ja jopa kevyempiä leikata.

Aurinko paistoi. Oli hikinen olo. Joten tein sen, mitä tavallinen viiniköynnöksen leikkaaja ei voi tehdä yhtä helposti. Päätin lopettaa tältä päivältä.

Päivän opetus oli siinä, että viinin pullokuntoon saaminen ei todella ole helppoa eikä yksinkertaista.

Salaiseksi toiveeksi jäi, että vielä joskus voisin saada sellaista viiniä missä kummiköynnökseni on ollut osallisena edes muutamalla tipalla. Kenties jo tänä syksynä, jollei vallinnut talven kuivuus tee tulevaa viinisadon olemattomaksi. Vamos a ver…Katsotaan…


Huhtikuu 2012 ©Gracia Penttinen
Artikkelin  vapaa jakaminen on sallittu, niin kauan kuin sen teksti säilytetään kokonaisuudessaan ja sisältöä muuttamatta,  ja jos sen kirjoittaja - Gracia Penttinen - ja tämä blogisivu mainitaan