Ruoka- ja viiniyhdistelmiä El Sauzalissa

Tenerifen viinin ystävättäret (Amavican) järjestivät ”opintolounaan”, jossa viini kuului osana ruoan valmistukseen. Opettajina toimivat Isabel Alonso, joka on Euro Toque kokkijärjestön paikallinen johtaja, ja Santiago Matilla, joka puolestaan on El Sauzalin Mini Chef Clubin puheenjohtaja. Opetuslounas oli tarkoitettu sekä hyödyksi että huviksi, tai paremmin sanottuna, nautittavaksi..

”Opetuspuoli” tapahtui siten, että ennen lounaan jokaista vaihetta, alkupaloja, ensimmäistä lautasellista, toista lautasellista ja jälkiruokaa, Isabel Alonso ja Santiago Matilla, kertoivat jokaisen lautasellisen valmistusvaiheista ja näyttivät mistä ja miten se tehdään.

Jokaiseen lautaselliseen kuului veden lisäksi sille sopiva viini. Viinin valinnasta vastasi Zebina Hernandez.

Aivan aluksi hän verhosi viinipullot alumiinipaperiin, jotta samalla ”maistaisimme viinejä ilman ennakkotietoja tai – käsityksiä”.

Lounas ja viinit

Tein päivän ruokalistasta käännöksen, todella parhaan kykyni mukaan.

Alkupalat

Vihannessalaatti (Karitsan salaattia (Valerianella locusta) vesikrassia, endiiveja) , tuore vuohenjuusto ja viinimarmeladi

Salaatinpohjana oli vehnäjauhoista ja gofiosta valmistettuja ”pizzapala”, jossa taikinan nesteenä oli käytetty olutta.

Alkupalojen seuraksi tarjottiin hiilihappokäytettyä (maceración carbonica) nuorta punaviiniä.

Viinimarmeladin valmistus:

1 hengen annos:

30 gr punaisia viinirypäleitä, 10 gr sokeria, 3 cl Malvasia tai Moscatel rypäleistä valmistettua valkoviiniä.

Viinirypäleet kuoritaan ja niistä poistetaan siemenet. Puhdistetut rypäleet laitetaan kattilaan. Lisätään sokeri ja viini. Annetaan lämmetä siihen saakka kunnes rypäleet ovat keitetyt ja tämä marmeladi alkaa olla kiehumispisteessä. Otetaan pois liedeltä, hämmennetään hieman ja annetaan sitten jäähtyä. Halutessa marmeladin mausteeksi voidaan lisätä esim. kanelia,.

Eturuoka

Farfalle, eli perhosmakaroneja, jotka olivat valmistettu sienien keralla valkoviinissä

Tälle 1. lautaselle saimme hiilihappokäytettyä nuorta punaviiniä, mutta sen valmistaja ei ollut sama kuin edellisen viinin.

Nämä kaksi punaviiniä, eli alkupalat ja 1. lautanen, olivat valmistetut Listan Negro viinirypäleistä. Viinien maku oli keskenään aivan erilainen. Mielestäni ensimmäinen viini maistui paremmalta kuin toinen.

Pääruoka

Vuohenlihapullia viinikastikkeessa basmatiriisin keralla

Voimakkaan makuisten vuohenlihapullien seuraksi saimme makujen tasoitukseksi voimakkaamman makuista, perinteistä nuorta punaviiniä. Se oli valmistettu lajikkeista Listan Negro, Negramoll ja Listan Blanco rypäleistä ja saanut kypsyä tammitynnyrissä.

Jälkiruoka

Gofio mousse makeassa valkoviinissä kostutettujen kakkujen keralla

Jälkiruoan seuraksi saimme luonnollisesti makeaa vahvaa valkoviiniä. Se oli valmistettu lajikkeesta Malvasia blanco.

Lounaan jälkeen pullot ”kuorittiin,  ja totesimme nauttineemme seuraavista viineistä;

1. Bodegas Viña Norte; Maceración Carbónica, tinto Joven

2. Bodegas Marba; Maceración Carbónica, tinto Joven

3. Bodegas Monje; Hollera, Tinto Joven tradicional

4. La Bodega Comarcal  Valle de Guimar, Brumas de Ayosa, Malvasia Dulce.

Henkilökohtaiseksi suureksi opetukseksi muodostui vuohenlihan valmistus. Vasta nyt minulle selvisi miten aikaa vievä se on. Vuohenliha on tuoreena voimakkaan makuista. Se on keitettävä ainakin kahteen kertaan. Ensimmäinen keitinvesi heitetään pois. Toiseen lisätään mm. sitruunaa ja appelsiiniä. Tätä toista keitinvettä voidaan sitten käyttää nesteenä kastikkeen valmistuksessa.

Nyt ymmärsin, miksi joissain ravintoloissa vuohenliha maistuu mielestäni taivaallisen ihanalta ja toisissa ravintoloissa sen maku on niin voimakas, että liha jää syömättä.

Lopuksi

Tilaisuus päättyi kiitosmaljaan sekä opettajille että opetettaville.

Opetuslounaaseen ei kuulunut (valitettavasti) kahvia. Nautin sen erään kurssilaisen seurassa El Sauzalin kunnan virastotaloa vastapäätä sijaitsevassa kahvilassa, Jalea de Menta. Tämän suositun ja suositellun kahvilan omistaa paikallisen saarihallituksen presidentin puoliso. Ja kuinkas ollakaan, ko. herra istui siellä viereisessä pöydässä. Tällä tapahtumalla ei ollut itse asiassa mitään tekemistä koko kurssin kanssa, mutta oli eräänlainen pikantti lisä nähda sen päätteeksi lähikuvassa henkilö, joka on saaristomme korkeimmassa johtoasemassa.

Todettakoon, että kahvi oli tosi hyvää, palvelu erinomaista ja nurkkapöydästämme kahteen suuntaan – merelle ja vuoristoon – avautuvat maisemat olivat päätähuimaavan kauniit.

Syyskuu 2011 ©Gracia Penttinen, 
Artikkelin  vapaa jakaminen on sallittu, niin kauan kuin sen teksti säilytetään kokonaisuudessaan ja sisältöä muuttamatta,  ja jos sen kirjoittaja - Gracia Penttinen - ja tämä blogisivu mainitaan