Kanarian saaristohallituksen maataloustutkimuslaitos (ICIA) on käyttänyt monta vuotta saarelaisten viiniköynnöslajien tutkimiseen VITIS nimisen projektin puitteissa. Tutkimustuloksista ja – menetelmistä kerrottiin yleisölle kahden päivän mittaisessa seminaarissa Valle de Guerrassa Tenerifellä..
Tutkijat ovat kiertäneet kaikilla saarilla keräämässä näytteitä. Tenerifellä näytteet olivat istutetut kahdelle eri koetilalle. Valle de Guerrassa kasvatettiin 148 köynnöstä, sekä punaisia että valkoisia. Güímarissa kasvatettiin pelkästään 18 valkoista köynnöstä. Lisäksi mukana ovat olleet useat viinitilat eri puolilla saaristoa.
Viiniköynnökset tulivat aikoinaan Kanarian saaristoon 1500-luvun alkupuolella, silloin kuin saaristoa alettiin valloituksen jälkeen asuttaa. Uudet viljelijät toivat köynnökset mukaan niiltä alueilta, mistä he itse olivat lähteneet (Viiniköynnöksen historiasta Kanarian saarilla)... Lanzarorelle jouduttiin istuttamaan uudet köynnökset 1700-luvulla tapahtuneiden tulivuoren purkausten jälkeen.
Vuosisatojen kuluessa monien köynnösten nimet olivat muuttuneet. Joillain oli useita eri nimiä, jossain tapauksissa useilla oli sama nimi.
Tutkijat halusivat selvittää köynnösten alkuperän, oikeat nimet, ja mahdolliset sukulaissuhteet toisiin Espanjassa, Portugalissa, Madeiralla ja Kap Verden saarilla esiintyviin köynnöksiin. Seuraavaksi on tarkoitus tukia yhteyksiä vielä laajemmalti Euroopassa.
Köynnöksiä ja niissä kasvavia rypäleitä oli tutkittu niiden eri kasvamisvaiheissa. Lopullisen varmuuden antoivat tarkat DNA tutkimukset. Kaikkiaan löytyi 21 köynnöstä, joita ei kasva missään muualla kuin Kanarian saarilla. Selitys siihen on se, että viinikirva tuhosi Euroopan ja Iberian mantereen viljelyksistä suurimman osan, mutta ei koskaan ehtinyt Kanarian saarille, missä köynnökset säilyivät.
Viiniköynnösten – ja viljeleminen on hyvin kontrolloitua. Mitään ”ei hyväksyttyä” köynnöstä ei saa istuttaa. Alkuperäismerkintäalueet (10) päättävät mitä lajeja alueella saa viljellä.
Tutkimuksen jälkeen joidenkin köynnösten viralliset nimet muuttuvat, kuten esim. valkeasta Albillo köynnöksestä tulee Albillo Criollo ja malvasiasta Malvasia aromatica tai Malvasia volcanica. Vähitellen nykyisin voimassa olevat luettelot saavat nämä viralliset uudet nimet.
Tutkimuksen yhteydessä perehdyttiin myös eri köynnöksistä peräisin olevien rypäleiden hiivoihin kolmella eri saarella. Lanzarotelta löytyi aito saarelainen Lachanea lanzarotensis nimen saanut hiivalaji. Nyt odotetaan, että sillä voidaan, ainakin osin, korvata tähän saakka käytetyt Saccharomyces cerevisiae ostohiivat. Tämä korostaisi saariston viinien erikoispiirteitä.
Seminaarissa oli saariston kaikilta alkuperäismerkintäoikeusalueelta mukana edustajia. Jokainen heistä antoi saarikohtaisen tilannekatsauksen.
Seminaaria varten olivat tutkimustulokset koottu kirjaksi nimeltä. “Jornadas de Caracterización de variedades de vid cultivadas en Canarias”.
Lokakuu 2012 ©Gracia Penttinen
Artikkelin vapaa jakaminen on sallittu, niin kauan kuin sen teksti säilytetään kokonaisuudessaan ja sisältöä muuttamatta, ja jos sen kirjoittaja - Gracia Penttinen - ja tämä blogisivu mainitaan
Artikkelin vapaa jakaminen on sallittu, niin kauan kuin sen teksti säilytetään kokonaisuudessaan ja sisältöä muuttamatta, ja jos sen kirjoittaja - Gracia Penttinen - ja tämä blogisivu mainitaan
Äärettömän mielenkiintoista. Tuolla luennolla minäkin olisin halunnut istua.
SvaraRadera