Poikkesin Contiempon viinitilalla

Päivitys 1016: Contiempon viinitila on suljettu.  Nykyään paikkalla on MoringaPar

Elokuu, ja kohta alkaa viinisadon korjuu oikein toden todella. Kesä on ollut kuuma. Vettä on satanut niukasta.  Pari kuukautta sitten muuan guimarilainen viinintuottaja valitti, että taivas oli aina pilvinen, mikä ei lupaillut hyvää rypäleiden kypsymiselle. Sen jälkeen alkoi aurinko paahtaa. Välillä on tuullut aivan valtavasti. Miltähän satotoiveet näyttävät nyt.

Koko kesän olen jahkaillut, halunnut mennä katselemaan mikä viinimaailmassa tapahtuu. Ainoa mitä olen saanut aikaiseksi, oli viiniruokaturismikurssi Adejessa. Ei yhtään tapahtumaa, ei yhtään maistelukurssia ym. Kesän kuumuus on ollut suorastaan painostava. Viinirintamalla on tapahtunut vaikka mitä, mutta kun ei jaksa, niin ei jaksa…

Mutta eilen – elokuu, ja sen mukanaan tuoma aavistuksen verran viileämpi tuulenhenkäys sai minut liikkeelle.

Güímarin laaksossa sijaitseva viinikellari Contiempo on varmaan ensimmäinen kellari missä koskaan kävin, joten tunnen eräänlaista lukkarinrakkautta sitä kohtaan. Sitä paitsi Contiempolle on helppo mennä. Se sijaitsee lähellä Güímarin keskustaa ja vain hetken automatkan päässä.

Niinpä sitten eilen ajoin katsomaan, Portit olivat auki. Ajoin pysäköintipaikalle ja läksin katsomaan oliko myymälä auki. Matkan varressa ihailin mahtavia köynnösrivejä ja niistä roikkuvia rypäleitä.

Myymälä oli auki. Kellarin viinimestari itse tuli juttelemaan. Kyselin sadonkorjuusta. Ovat jo aloittaneet muutamien lajikkeiden korjaamisen. Ostin pullon viiniä, kun kerran oli siellä… Pelkistä punaista Sirah rypäleistä valmistettu, kolme kuukautta tynnyrissä kypsytetty, vuoden 2010 satoa. Sirah on ranskalainen rypäle, jota viljellään kaikkialla, missä viiniköynnöstä viljellään. Nimet vaihtelevat hieman, ja myös viinin maku riippuen luonnollisesti paikallisesta olosuhteista. Sirahia on viime vuosina alettu viljelemään Kanarian saaristossa. Olin aikaisemmin maistanut Broncen tuottamaa Sirahia, saaren pohjoispuolella… tämä etelärinteiden Sirah on uusi kokemus.

Nyt minulla oli mahdollisuus käydä kysymässä myös muita asioita, joita olin mielessäni pohtinut.

Contiempo tarjosi jo keväällä mahdollisuutta hankkia kummiköynnös tilalta. Sain listan köynnöksistä, joiden joukosta voi valita mieleisensä. Kaikkein halutuimpia ”lapsia” näyttivät olevan erilaiset malvasia lajikkeet. Katseeni osui nimeen ”Burra blanca – valkoinen muuli”, valkoinen lajike. En ollut nähnyt sitä koskaan, enkä itse asiassa tiennyt siitä sen enempää. Näitä köynnöksiä oli neljä kappaletta. Kukaan ei tähän saakka ollut kiinnostunut tästä lajikkeesta. Menimme etsimään Burra Blancaa. Ohikulkiessa maistelimme kypsiä erilaatujen rypäleitä, makeita ja vähemmän makeita. Burra Blanca löytyi. Tunnustelin aikani, minkä näistä neljästä haluaisi olla minun kummilapseni. Lopulta päätös syntyi ja jätin tiedon valinnastani. Toistaiseksi sitä ei vielä ole virallisesti vahvistettu.. vähän samaan tapaan kuin adoptiossa, saa odottaa vähän aikaan, ennen kuin kaikki on järjestyksessä. Otin valokuvan valintani kohteesta.

Kanarian perinteisiä lajikkeita kuvaavasta kirjasta ”Variedades de vid de cultivo tradicional en Canarias” löysin Burra Blancan. Ensimmäiset merkinnät siitä ovat peräisin vuodelta 1881. Lajiketta viljellään eniten El Hierrolla ja Lanzarotella.

Ilmoittauduin myös Contiempon järjestämiin yleisölle avoimiin sadonkorjuu tilaisuuksiin.

Joten – vähitellen, kerron lisää sekä kummilapsesta, että sadonkorjuusta.

Elokuu 2011, ©Gracia Penttinen
Artikkelin  vapaa jakaminen on sallittu, niin kauan kuin sen teksti säilytetään kokonaisuudessaan ja sisältöä muuttamatta,  ja jos sen kirjoittaja - Gracia Penttinen - ja tämä blogisivu mainitaan